Saving Private Godlike/AJA/Zathor

[Godlike]

Rusakko kutsuu Västäräkkiä, kuuleeko Västäräkki?

Eli siis, tein tämän aiheen ihan mielenkiinnon vuoksi kun tuo armeija itseni kohdalla pian lähenee Ajatuksena oli semmonen että informoin tänne aina kun mahdollista (lomilla tai aina kun armeijassa ehtii) sen millaista armeijassa on ollut, mitä oon joutunu kokemaan/kärsimään ja mitä on tulossa (lomat yms.) niin että tarvittaessa ne jotka haluavat tietää tavoitettavuudestani saavat siihen tarvittavan tiedon. Vielä noin 40 päivää niin alkaa teurastus

Rusakko kuittaa.

[AJA]

w00t, odotan innolla...

[Zathor]

Tästä tulee mielenkiintoista

[Godlike]

Tammikuu 8. 1942

Kello 2146, huomenna se koittaa, vekarajärven maihinnousu. Eiköhän viimeistään aamulla viimeisetkin mahassa kiertävät paskat tipahda housuihin. Päässä liikkuu vain yksi kysymys:
"Mitä vittua?" Pienoinen pelko kalvaa kokoajan siitä tullaanko sieltä hengissä takaisin, tai edes puoliksi. Säilyykö hermot ja mielentila yhtä sekavina kuin aina ennenkin? Sitä en tiedä, enkä myöskään sitä mikä on tuo vaimea siritys minkä korvissani kuulen kokoajan. No ei sen väliä, on aika levätä, viimeisen kerran.
Albiinokarvakorvarusakko kuittaa.

[Zathor]

 

[Hullu_Reizka]

I wish you luck. May the God or whatever you believe on be with you on this journey.

[Ishmael]

o7

C-paperisti esittää syvemmät osanottonsa ja toivottaa onnea.

[AJA]

Sinne män...

[Godlike]

Sinne se kulta meni  ikävä on jo <3 <3 <3 t.iina

[AJA]

Se siitä sitte

[Godlike]

Se tästä joo sitten Tunnelmat ensimmäiseltä ja viimeseltä viikolta:

Ensimmäinen aamu: Helpompi ku oletin, alikkien (alikersanttien) huutoa oli ilo kuunnella jo 6lta aamulla. ruokailut aivan perseestä aikarajoitusten takia. paskaa...

Muuten meni miten meni, ampuminen oli mukavaa vaikka ehdinkin vaan paukkupatruunoita kokeileen mutta sai hyvän tuntuman ja osaan jopa minuutissa nyt purkaa ja kasata rynnäkkökiväärin <3

Alikessut oli humoristisia ja hauskoja muutamaa kaveria lukuun ottamatta. Tuvassa lenteli pieruvitsit yms. joten oli siten hauskaa aikaa.'

Jäkittäminen, pinkan teko ja sellaset oli harvinaisen hanurista mutta hauskuutensa niissäkin.

Erään alikin huutaminen komppanialle munankarvoista vessassa sai lievän hymyn huulille kaikille mutta se oli kuulemma vakava paikka ku sitä alikkia oksetti mennä sinne vessaa.

Joo... jos jollain kysymistä niin vastailen mieluusti.

[AJA]

On se vakavaa touhua...

Mikä oli ns. "viimeinen pisara" vai oliko kaikki vaan ylipäänsä niin perseestä ettei kestänyt enää pidempään vai kenties "nonii, nyt on tääkin nähty, mitäs seuraavaks"? Mikä oli parasta tuossa viikon seikkailussa ja mikä eniten peräräppänästä?

[Godlike]

viimeistä pisaraa ei välttämättä ollu tai jos oli niin se että tahti kiristy liikaa ja terveystarkastuksen jälkeen alkoi se varsinainen juokseminen ja hönnittäminen.
Hauskinta ehdottomasti sunnuntaiset paukkupatruuna ammunnat ja illat/vapaa ajat tuvassa kavereiden kanssa.
Peräpäästä kiireinen aikataulu, liika kuri ja ehdottomasti pidemmän päälle heräämiset joihin ei ollut tottunu. Yleensä herätyksestä vielä makoilee sängyssä jonkin aikaa mutta tuolla se on pakko olla heti pystyssä. Se vaan alko rasittamaan liikaa ja väsymys vei voiton.

[AJA]

Joo, eli jos joku ei vielä tiedä tai on kieltäytynyt uskomasta: 10.7.2006 alkaa meikäläisen vuoro yrittää tapattaa itseni lisäksi mahdollisimman monta kämppätoveria. Joten varmaankin siinä vaiheessa kaappaan tämän keskustelun omaan tarinointiini. Toistaiseksi tulee vain satunnaisesti pienoisia vtutuspurkauksia kun törmää johonkin armeijaan liittyvään (viimeisimpänä alokaskyselylomake ja uusin ruotuväki-lehti). Enemmän tässä on huolestuttanut se että aika vain vähenee vähenemistään eikä mitkään projektit edisty paskan vertaakaan vaikka oli niin suunniteltu. Tässä nyt vain on tullut tällainen välttämätön laiskottelutila... otetaan kaikki irti vielä kun voi. Tunnelma on kuitenkin osittain sellainen että sinne lähdetään sillä mielellä että sieltä ei ehkä elävänä päästä enää pois

Hienoinen meditointi kuitenkin käynnissä, jonka avulla ehkä kestää ne ensimmäiset kaksi viikkoa. Todennäköisesti jos niistä selviää, kestää jäljellä olevat viikotkin. Saa nähdä. Joka tapauksessa tämä tarkoittaa sitä että Serpent Pictures ei periaatteessa voi aloitella uusia projekteja vähään aikaan, vaikka kuinka haluaisi. Ilmoittakaa tosi ihmeessä, jos jotkut teistä olisivat halukkaita ottamaan kameraa sen ajaksi lainaan ja tekemään jotain uutuusprojektia. Ensin kuitenkin haluan varmistuksen siitä, että joukkiossa joku pystyy pitämään loput ojennuksessa tai koko yritys on tuhoon tuomittu. Syysprojektin kohtaloa emme tietää voi, mutta ajan myötä sen näkemään tulemme....... KÖH!

[Godlike]

Ensimmäisen viikon selviytymisopas on yksinkertainen, ole kuin et kuulisi huutoa joka alikeista lähtee, mutta kuuntele silti heidän asiansa. Ne ei kuitenkaan huuda sulle vaan kaikille, mikään ei oo henkilökohtaista. Toisekseen, muista puhuttelu tai jatkuva kommentointi alkaa syömään miestä "Herra Sotilasarvo plaaplaaplaa"... No se on sen ajan murheita kun se opetetaan. Ja Pinkan teko, jos mahdollista niin sitä olis kiva opetella etukäteen niin selviää ekoina iltoina paljon vähemmällä Ja aikataulut, totu syömään viidessä minuutissa huonoinpina aikoina Ja valmistaudu siihen että alku on raskain, heti kasarmille päästyään saa kantaa helvetillisen säkin tupaan ja se ei oo kivaa mutta kyl siitä selviää.
En sitten tiedä onko parempi aloittaa kesällä vai talvella mutta mä en ainakaan pitäny liukkaudesta (marssiessa ei kivaa) ja pakkasesta joka aamulla iski hyvin naamalle. Kyllä siinä heräs mutta muuta hauskaa siinä ei ollukaa ku litra tolkulla räkää jäätyneenä naamalla. Kesällä on kivaa varmasti 100 asteen helteet, siinä grillaantuu Jeesuskin. Have Fun